Lähdin kymmenen junalla manseen. Ostin kortit pikkukaupasta. Myyjä kysyi mistä olin, mainitsi Helsingin ja Mannerheim(yes, that nice guy), kyseli poroista ja ruotsalaisista viikingeistä :D Lopuksi sanoi vielä että pidä huoli itsestäsi :) Tuosta hepusta tuli hyvä mieli.  Löysin yksin art galleryyn, jossa vilkuilin hätäsesti ekaa kerrosta, kävin kahvilassa(suklaapekaanimuffini-americano) kirjoittamassa postikortteja. Gallerysta kävelin kaupungin talolle. Olin pihalla ottamassa kuvia kun yksi aasialaisen näköinen tyttö kysyi voisinko ottaa kuvan hänestä. Otin ja hän otti minusta minun kamerallani. Kysyi millaisella matkalla olin. Kiitettiin toisiamme ja lähdin. Minua rupesi kuitenkin kaduttamaan etten jutellut enempää joten kuljin hitaasti ja näin tytön tulevan samaa matkaa. Ruvettiin sitten uudestaan juttelemaan. Hän oli etelä koreasta, asunut pari vuotta lontoossa opiskelemassa englantia. Nyt jollain reissulla mansessa ja menossa jonnekkin muualle. Liikkui yksin. Etsin hänen kanssaan sitten mansen teollisuusmuseon, kyseltiin välillä ihmisiltä apua. Tyttö oli 22 vuotias ja sanoi että luuli minua paljon nuoremmaksi mitä olen(20v). Kysyin tytöltä facebookkia, ja nyt on kaveripyyntö odottamassa :) Hyvästelin tytön ja kiiruhdin takaisin ostoskadulle.

Shoppailin pari mekkoa, laukun, dvdn, kortteja, korviksia, hiuslenksuja, sukkahousut... tällaista pientä. Söin välillä kanapaniinin. Lähdin neljäksi juna-asemalla, jolla rohkastuin tilaamaan yläkerran baarista carlings olutta. Baarimikko kyseli mistä olen ja kysyi aupair perheestäni. Oli mukava vaihtaa pari sanaa hänen kanssaa. Lähdin varttia vailla viiden junassa kotiin. Kotona syöntiä, koneella oloa, telkkaa ja vahdin myös tunnin tyttöä kun vanhemmat halusivat jutella keskenään.

Kaiken kaikkiaan mukava päivä :) Olen iloinen ostamistani korteista, odotan että pääsen lähettämään ne suomeen.

Huomenna tiedossa siivousta ja parin unkarilaisen tytön tapaamista.